Ohje jousipyssyn jänteen tekemistä varten

Tämä on tietenkin vain yksi tapa tehdä jänne, kaikki mitat ja työskentelytavat ovat vain ohjeellisia.

Sivulla on paljon kuvia, niiden latautuminen hitaalla yhteydellä kestää kauan!

Jänteenteko

1. Ensin mitataan jännepukki oikean pituiseksi eli haluamasi jänteen pituiseksi. Huomaa, että jännepukin molempiin päihin on merkitty punaisella teipillä pidempi puolikas. Hyvälaatuisessa pukissa (kuten tässä) ero on pieni, mutta kuitenkin aina olemassa.

Jänteenteko

2. Seuraavaksi käännetään pukin päät kuvan osoittamalla tavalla niin, että punainen teippi tulee vasemman käden puolelle. Kiristä päät kunnolla.

Jänteenteko

3. Jännelangan pää sidotaan pukkiin kiinni,...

Jänteenteko

4. ...kierretään lanka kerran tapin (sen punaisella merkityn) ympäri...

Jänteenteko

5. ...ja jatketaan siitä muiden tappien ympäri tarpeellinen määrä kierroksia. Jos haluat 18-säikeisen jänteen, laitat kierroksia 9, jos taas haluat 17-säikeisen jänteen, kierroksia laitetaan 8 ja puoli. Lankaa saa vetää aika piukkaan, mutta jos kiskot liian lujaa monta kierrosta, alkavat tapit antaa periksi. Ei siis pää punaisena.

Jänteenteko

6. Kun kierroksia on tarpeeksi, päätetään lanka. Se tapahtuu kiertämällä lanka kertaalleen oikeanpuoleisen tapin ympäri ja sitomalla sen jälkeen pukin runkoon kiinni. Solmu pitäisi tehdä s.e. lanka jää kireälle eikä solmu pääse luistamaan.

Jänteenteko

7. Tässä auttaa, kun kiertää lankaa useita kertoja pukin ympäri ennen solmun tekemistä. Kun solmu on valmis, langan voi katkaista. Huomaa, että lanka on päätettävä oikean puoleiseen tappiin, jotta päätypunos sitoo langan!

Jänteenteko

8. Nyt lanka on valmiina pukissa ja voidaan aloittaa päätypunosten tekeminen.

Jänteenteko

9. Päätypunosten tekeminen kannattaa aloittaa siitä päästä, missä langan päät ovat, niin saadaan jänne heti sidottua yhtenäiseksi. Näin voi lisäksi ensin harjoitella päätypunoksen kohdistamista, tätä päätä nimittäin on mahdollista liikuttaa jos ei kerralla osu kohdalleen.

Jänteenteko

10. Ensin mitataan päädyn puoliväli ja merkataan se tussilla.

Jänteenteko

11. Sitten mitataan lenkkiä varten 9 cm:n pätkä ja kohdistetaan se 0.5 cm vasemmalle. Tämä on tärkeää varsinkin toista lenkkiä tehtäessä, jotta punoksen päät saadaan oikealle kohdalle.

Jänteenteko

12. Aloitetaan punoksen tekeminen vasemman puoleisen merkin kohdalta. Alkusolmuksi riittää, kun kiepautat kerran punontalaitteen yläkautta jänteen ympäri, kierrät kiinni pitämäsi langan pään yli ja takaisin alakautta jänteen yli.

Jänteenteko

13. Nyt pidät oikealla kädelläsi kiinni langan päästä ja kierrät punontalaitetta jänteen ympäri alakautta muutaman kierroksen vasemmalla kädellä. Tässä vaiheessa on lanka pidettävä vielä löysällä, koska punos ei vielä ole tiukka.

Jänteenteko

14. Tehtyäsi ehkä kymmenkunta kierrosta, voit alkaa käyttää punontalaitetta. Edelleen täytyy langan päästä pitää kiinni ja pyörittää punontalaitetta vasemmalla kädellä.

Jänteenteko

15. Kolmen tai neljän sentin jälkeen voit katkaista langan pään varovasti veitsellä. Leikkaussuunta aina jänteen suuntaan, ettet samalla katkaise jännettä! Katkaisun jälkeen voit kieputtaa punoksen oikeanpuoleiseen merkkiin asti. Koeta löytää oikea kireys punontalaitteelle. Mitä kireämmällä se on, sitä tiukempi ja kestävämpi punos tulee, mutta toisaalta säikeet kiertyvät samalla pahemmin kierteelle, eikä jänteestä tule yhtä pyöreä. Tietenkin tätä voi ehkäistä pitämällä jänteestä tiukasti kiinni heti punontalaitteen takaa, mutta sormet ovat siinä hommassa aika tiukilla.

Jänteenteko

16. Päästyäsi merkkiin asti voit katkaista jännelangan päät, sillä päätypunos pitää ne nyt paikallaan. Katkaisu tapahtuu kuten punoslangan katkaisu aiemmin. Tietenkin voit katkaista ne jo aiemmin, jolloin saat häivytettyä langan pään paremmin punoksen alle.

Jänteenteko

17. Nyt lenkki on punottu ja jännepukin pää käännetään pukin suuntaiseksi, taas se pidempi puoli ulommas. Jos jänteen toinen pää pysyy paikallaan, punoksen päät asettuvat oikeille paikoille. Tarkoitushan on jatkaa punontaa tästä punoksen toisen pään päälle noin sentin verran. Tässä vaiheessa niitä vielä voi korjailla, koska jänne vielä liikkuu pukissa, mutta toista päätä tehtäessä korjailu ei enää onnistu ja siksi päätypunos on tehtävä oikealle kohdalle. Varo, ettei jänne pääse luiskahtamaan tappien päiden yli!

Jänteenteko

18. Kun punos on kohdallaan, lanka kieputetaan eteenpäin. Se kohtaa, missä punoksen pää on, on vaikea saada siistiksi. Jos ei heti onnistu, voit yrittää uudestaan purkamalla punosta pätkän matkaa ja aloittamalla uudestaan. Varsinkaan aluksi ei kuitenkaan kannata olla liian ronkeli.

Jänteenteko

19. Kun punonta on saatu alkuun, merkitään lopetuskohta noin 14 cm:n päähän lenkin pohjasta.

Jänteenteko

20. Kun punontalaitteen etureinä on merkin kohdalla, aloitetaan punoksen päättäminen. Yksi tapa on tehdä se apulangan avulla. Käytetään apuna vaikkapa tyhjää jännelankarullaa, jonka ympärille on kierretty kaksinkerroin pätkä jännelankaa siten että päähän muodostuu lenkki. Lenkki laitetaan tapin ympäri ja vedetään kireäksi.

Jänteenteko

21. Seuraavaksi jatketaan punomista niin että apulanka jää punoksen alle. Jos olet punonut kireän punoksen, voit vähän löysätä tässä vaiheessa, jotta saat apulangan liikkumaan punoksen alla seuraavassa vaiheessa.

Jänteenteko

22. Kun olet punonut niin pitkälle, että apulanka tulee esiin punoksen alta punontalaitteen takareunan kohdalla, voit lopettaa punomisen ja vetää apulankaa pari kertaa edestakaisin, jotta se lähtee liikkeelle. Todennäköisesti saat kiskoa voimalla.

Jänteenteko

23. Seuraavaksi punoslangan pää pujotetaan apulangan lenkistä ja kiskotaan apulangan avulla punoksen läpi. Tämä päättää punoksen ja voit nyt katkaista ylimääräisen punoslangan pois. Nyt jänteen toinen lenkki on valmis ja voit toistaa kohdat 10-23 jänteen toiseen päähän.

Jänteenteko

24. Nyt jänne on keskipunosta vaille valmis. Keskipunoksen tekemiseksi Jänne viritetään jouseen ja pistetään siihen aluksi kierrettä n. 10. Jännettä tulisi kiertää samaan suuntaan kuin punosta tehdään, ettei punos pääse löystymään. Näiden ohjeiden mukaisesti tehtyä jännettä pitää kiertää jänteen päästä katsottuna vastapäivään.

Jänteenteko

25. Merkitään keskipunoksen lopettamiskohta noin sentin verran jännevälimitan yläpuolelle. Samalla kannattaa merkitä tuleva nokinpaikka säikeisiin.

Jänteenteko

26. Keskipunoksen aloituskohta merkitään n. 17 cm lopetuskohdan alapuolelle.

Jänteenteko

27. Aloitetaan punoksen tekeminen samoin kuin päätypunoksia tehtäessä. Kun punosta on saatu muutama sentti tehtyä, kannattaa nokilla kokeilla, että punoksesta tulee sopivan paksuinen. Jänne on sopivan paksuinen, jos jänne nousee n. 8 mm ennen kuin nokki irtoaa jänteeltä. Paksuutta voi jonkin verran säädellä punontalaitteen kireydellä, mutta joskus voi olla tarpeen laittaa punoksen alle pätkä jännelankaa.

Jänteenteko

28. Tässä punos on niin ohut, että sen alle laitetaan lanka kaksinkerroin. Lankaa laitetaan luonnollisesti vain 3-4 cm nokinpaikan kohdalle, sillä turhaa massaa ei varsinkaan jänteen keskelle kannata laittaa.

Jänteenteko

29. Taas kokeillaan, että punoksen paksuus on oikea.

Jänteenteko

30. Kun on päästy vähän nokinpaikan yli, ylimääräisen jännelangan voi katkaista.

Jänteenteko

31. Keskipunoksen päättämistä varten kannattaa apulanka kiinnittää ylälapaan. Muuten punos päätetään samoin kuin päätypunokset. Tämän jälkeen kierrettä lisätään kahteen- tai kolmeenkymmeneen ja laitetaan väliaikainen nokinpaikka vaikkapa punoslangan pätkästä. Jänne venyy hiukan alussa, joten pari harjoitusta kannattaa ampua ennen nokinpaikan testaamista ja jännevälin hienosäätöä.